6.11.2025

Vihannespunkin torjunta

Vihannespunkki on yksi yleisimmistä ja sitkeimmistä kasvituholaisista. Se on mikroskooppisen pieni hämähäkkieläin, mutta sen aiheuttamat vauriot voivat olla huomattavia, jos ongelmaan ei puututa ajoissa. Yleensä vihannespunkin tunnistamista vaikeuttaa sen pieni koko sekä sijainti lehtien alapinnoilla. Siinä vaiheessa kun lehtiin alkaa ilmaantumaan laikkuja ja seittiä, on populaatio päässyt jo suht kookkaaksi. Tämän vuoksi suosittelen jokaiselle luupin hankintaa, se helpottaa huomattavasti kasvien lehtien tarkkailua ja aikaista puuttumista.

Tässä sinulle omat täsmävinkkini vihannespunkin tunnistamiseen sekä taltuttamiseen.

Miten tunnistan vihannespunkin?

Vihannespunkki on hyvin pieni, aikuinen yksilö on vain noin 0,3–0,5 millimetriä pitkä, ja sen näkee paljaalla silmällä lähinnä liikkuvana pisteenä lehtien alapinnoilla. Väritys vaihtelee vihertävänkeltaisesta punaiseen riippuen ravinnosta ja lämpötilasta. Paras apuri vihannespunkin tunnistamiseen (sekä muidenkin kasvituholaisten) on luuppi. Suurentavan luupin läpi on helppo tunnistaa vihannespunkki sekä sen munat. Ja aloittaa oikeanlainen torjunta.

Aikuinen vihannespunkki on väriltään vihertävä, sillä on kahdeksan jalkaa eli neljä jalkaparia (hämähäkkieläin) sekä molemmissa kyljissä on tummat täplät. Vihannespunkki on helppo tunnistaa luupin avulla. Vihannespunkit voivat olla väritykseltään myös punaisia, jos ovat juuri talvehtineet.

Vihannespunkkinaaraat elävät noin 50 vuorokautta ja tänä aikana ne ehtivät munia noin 100 munaa lehtien alapinnoille seitin suojaan. Munasta aikuiseksi vihannespunnki kehittyy noin 8-10 vuorokaudessa.

Vihannespunkin elinkierto. Vihannespunkki käy läpi viisi kehitysvaihetta. Ne ovat muna, toukka, kaksi nymfivaihetta sekä aikuinen. Vihannespunkin lisääntyminen on sidoksissa lämpötilaan, ja se voi lisääntyä myös suvuttomasti. Kun lämpötila laskee alle 10 asteen tai nousee yli 40 asteen, lisääntymistä ei tapahdu. Syksyllä naaraat hakeutuvat ilmojen viiletessä ja valon määrän vähentyessä horrostilaan. Keväällä lämpötilan noustessa ja päivän pidentyessä naaraat heräävät horroksesta ja aloittavat ruokailun. Nykyinen kasvivalojen käyttö, sekä lämmitetyt kodit (22 astetta) tarjoavat vihannespunnkinaaraalle otolliset olosuhteet; horrostilaa ei ole, koska kasvivalot jatkavat kasvien kasvukautta sekä lämpöä riittää.

Tyypillisiä merkkejä, että kasvissasi on vihannespunkki:

  • Lehtien kellastuminen ja laikukkuus: Lehtiin ilmestyy vaaleita, kellertäviä pilkkuja, jotka vähitellen sulautuvat suuremmiksi laikuiksi.
  • Lehtien kuivuminen ja käpristyminen: Pitkälle edenneessä tartunnassa lehdet kuivuvat, ruskettuvat ja saattavat varista pois.
  • Hento seitti: Lehtien alapinnoille ja kasvin väleihin muodostuu hienoa, hämähäkinseittiä muistuttavaa verkkoa. Tämä on usein varma merkki runsaasta punkkikannasta.
  • Heikentynyt kasvu: Kasvi kuihtuu ja sen kasvu hidastuu, koska punkit imevät solunestettä lehdistä.

Hento seitti on aika varma merkki vihannespunkista.

Vihannespunkit imevät kasvista kasvinesteitä ja syöntijäljet näkyvät lehden pinnalla pieninä keltaisina pisteina tai laikkuina.

Vihannespunkit viihtyvät erityisesti lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa, kuten kesäisin sisätiloissa tai kasvihuoneissa. Myös syksyllä ja talvella asuinhuoneiston kuiva ja lämmin huoneilma innostaa vihannespunkkia lisääntymään. Valitettavasti myös kasvivalojen käyttö aktivoi vihannespunkkeja talvisin.

Näin torjut vihannespunkin:

Ehkäise jo ennalta!

          • Tarkista uudet kasvit ennen kuin tuot ne muiden joukkoon.
          • Punkit eivät viihdy kosteassa ilmassa. Pyyhi lehtiä säännöllisesti ja huuhtele kasvit aika ajoin. Vie kasvit suihkuun, sumuttele tai sijoita niiden lähelle ilmankostutin.

          Aloita mekaanisella torjunnalla

          • Huuhtele lehdet huolellisesti ja kovalla paineella haalealla vedellä, erityisesti lehtien alapinnat.
          • Toista huuhtelu parin päivän välein.
          • Leikkaa huonokuntoiset lehdet pois.

          Jos vihannespunkkeja on vielä vähän, tämä saattaa riittää. Tehosta torjuntaa seuraavilla kohdilla tarvittaessa.

          Käytä torjunta-aineita

          • Suihkuta kasvi luonnonmukaisella pyretriinipohjaisella aineella, esimerkiksi tällä.
          • Systeeminen aine on vähän vahvempaa eli uusintakertoja ei tarvitse tehdä niin usein, tämän aineen olen todennut hyväksi.

          Spruzitin valmiste sisältää pyretriiniä, joka tehoaa vihannespunkkeihin. Aine on miedoimmasta päästä torjunta-aineita. Se tappaa vihannespunkin vain silloin, kun aine pääsee kosketuksiin sen kanssa. Sen vuoksi ainetta pitää suihkuttaa tarkasti kasviin ja suihkutus voidaan joutua toistamaan useasti. Pyretriini ei imeydy kasviin eli ei ole systeeminen myrkky. Tuotteen voit ostaa täältä.

          Provanto spray on systeeminen myrkky eli imeytyy kasvin sisään nestekierron mukana. Se sisältää asetamipridiä ja on tehokkaampi tuote kuin pyretriinipohjaiset valmisteet. Muutama torjuntakerta saattaa riittää. Tuotteen voit ostaa täältä.

          Ennen torjunta-aineen levittämistä, kasvi kannattaa suihkuttaa huolellisesti. Suojaa ruukku tarvittaessa esimerkiksi muovipussilla. Anna kasvin lehtien kuivua kunnolla ennen torjunta-aineen levittämistä. Suihkuta torjunta-aine kylpyhuoneessa. Muista suojata lattia sanomalehdillä ennen torjunta-aineen suihkuttamista ja ole varovainen ettei sitä pääse viemäriin. Huolehdi tuuletuksesta. Suosittelen aina tutustumaan torjunta-aineen käyttöohjeeseen ennen sen käyttöä.

          Käytä biologista torjuntaa

          Varhainen havaitseminen ja nopea reagointi ovat avain onnistuneeseen torjuntaan – kun punkkikanta saadaan kuriin ennen seittien muodostumista, torjunta onnistuu huomattavasti helpommin ja kasvien elinvoima säilyy.

          Luuppi on viherkasviharrastajan paras apuri!

          t. Emmi DigiGardenista